Kuivikekäyttö

Uusi suomalainen tutkimus lannan käytöstä kuivikkeena (Luke Maaninka, 8.2.2018):
Katso PDF tästä

Separoitua ja kompostoitua kuiva-ainetta käytetään laajasti ulkomailla kuivikkeena niin makuuparsissa kuin kestokuivikepohjillakin. Suomessa kuivikekäyttö ei ole toistaiseksi yleistynyt muiden orgaanisten kuivikemateriaalien runsaasta tarjonnasta johtuen. Myös kuivikekäytön tutkimattomuus on yksi osasyy.

Lannan kuivikekäyttö alustus ATRIA LIHA-AKATEMIASSA 11.-12.2.2016

Alla lyhyt lyhennelmä Suomeksi Minnesotan yliopiston englanninkielisestä tutkimuksesta (linkki alempana). Tutkimuksessa tutkittiin separoidun kuiva-aineen, kompostoidun separoidun kuiva-aineen, sahanpurun, hiekkapedin, kuivatun lannan eroja lehmien ja utareterveydelle.

Oheisen Yhdysvalloissa Minnesotan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan separoitu kuiva-aine ei juuri poikkea muista orgaanisista kuivikkeista. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös lehmien terveys- ja solupitoisuudet. Samoin siinä mitattiin bakteeripitoisuudet lähtötilanteessa sekä tietyn ajan jälkeen navetassa. Kuiva-aineessa oli lähtötilanteessa enemmän bakteereja kuin muissa kuivikkeissa, mutta 24 tunnin kuluttua ero oli jo tasoittunut. Lehmän ja utareterveyden kannalta oleellisempaa oli parren muu puhtaus tai märkyys. Kuivike itsessään ei lisää tulehdusriskiä. Tulehdusbakteeri pääsee utareeseen vedinkanavaa pitkin, joten vetimen suojaaminen on hyvin oleellista riippumatta kuivikkeesta.

Tutkimus separoidun/kompostoidun kuiva-aineen vaikutuksesta lehmälle ja lehmän utareterveydelle (teksti on englanniksi)

Separoidun ja kompostoidun lannan kuivajakeen käyttöä kuivikkeena

Taija Taasvon tutkimus ”LEHMÄNLANNAN HYGIENISOITUMINEN KOMPOSTOINNISSA” on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus, jossa selvitettiin separoidun ja kompostoidun lannan kuivajakeen käyttöä kuivikkeena. Separointi tehtiin ns. normaalilla separaattorilla, joten tuloksia ei suoraan voida siirtää kuivikeseparaattorilla tehtyyn kuivikkeeseen. Kuivikeseparaattorilla tehdyn kuivajakeen kuiva-ainepitoisuus on noin 10-15% korkeampi kuin  perinteisellä separaattorilla. Sillä päästään siis turpeen kanssa samoihin kuiva-ainepitoisuuksiin. Lue tutkimus: Lehmänlannan hygienisoituminen kompostoinnissa (suomeksi)

Biovoimalaitos

Laitostyypit

Biovoimalaitokset voidaan jakaa märkämädättämöihin ja kuivamädättöihin. Märkämädätyksen mädätysprosessi on yleensä mesofiilinen, jolloin lämpötila on 32-36 astetta. Kuivamädätyksen prosessi on termofiilinen, jolloin prosessin lämpötila on hieman yli 55 astetta.

Märkämädättämössä liete on nestemäisenä ja sen kuiva-ainepitoisuus on normaalisti 10-12%. Lisäsyötteellä voidaan pitoisuutta säätää. Syötteeksi esim. säilörehu, separoitu kuivajae, elintarviketeollisuuden sivutuoteet yms. Lietettä siirretään pumpuilla, joten lisäsyötteen määrään vaikuttaa pumpattavuus ja lisäsyötteen sekoitettavuus.

Kuivamädättämössä massa on kiinteässä muodossa. Massan sekaan pumpataan mädätysbakteereita sisältävää nestettä. Sama neste kiertää prosessissa koko ajan ja sillä voidaan prosessia hallita. Lopputuotteena kiinteässä olomuodossa oleva hygienisoitu mädätysjäännös, jota voidaan edelleen jatkojalostaa kuivikkeeksi esim. kuivikeseparaattorilla. Massaa käsitellään laitoksesta riippuen joko pyöräkuormaajilla tai lapasekoittimilla. Lisäsyötteeksi käy melkein kaikki orgaaninen massa lukuunottamatta turvetta, puuta yms. heikosti metaania tuottavaa materiaalia. Kuivamädättämöt voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään.Tulppavirtausperiaatteella toimiviin jatkuvatoimisiin laitoksiin sekä panostyyppisiin laitoksiin. Kuivamädättämön etuna on hyvä hyötysuhde. Mädätysprosessin ylläpito vie vain 3-6% laitoksen tuottamasta energiasta

Lanta biovoimalaitoksessa

Lanta soveltuu erinomaisesti biovoimalaitoksen metaanilähteeksi. Metaanituotto vaihtelee lantalajin ja eläinlajin mukaan. Naudanlannan metaanituotto on heikompi kuin esim. sianlannalla. Paras ja toimivin mädätysprosessi saadaan yhdistelemällä erilaisia jakeita. Joillakin saadaan prosessi vakaaksi ja joillakin paljon metaania. Mädättämön syötteiden suhteita ja määriä voitaisiin verrata appeentekoon ja prosessin hoitoa lehmänruokintaan. Syötteistä lanta on peruskomponetti, jota tehostetaan energiapitoisemmilla jakeilla.
Lisätietoa www.biokaasuyhdistys.net ja www.motiva.fi/files/6958/Biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf

Separoitu kuivajae keskitetyssä biovoilaitoksessa

Separoitu kuivajae sisältää n. 8 kertaa enemmän hyötyenergiaa kuin raakaliete. Separointi yhdistettynä kuivamädättämöön mahdollistaa laitoksen rakentamisen sinne, jossa energiaa tarvitaan, eikä sinne missä energia syntyy. Logistiikka saadaan hoidettua edullisemmin. Lietteestä erotetaan tilalla kuivajae ja se ajetaan laitokselle. Laitokselta otetaan mädätysjäännöstä ja se ajetaan paluukuormana takaisin tilalle. Osa energiasta voidaan tehdä myös säilörehusta, jolloin esim. viljatilakin voisi olla osakkaana laitoksessa. Urakoitsija hoitaisi laitoksen toiminnan sekä raaka-aineen hankinnan. Toimintamalli mahdollistaa tilojen yhteisomisteiset laitokset ilman, että tilan työmäärä kasvaa. Lisäetuna tiloille mädätysjäännöksen kuivikekäyttö. Lisätietoja: www.nivako.fi www.biogts.fi

Separoitu kuivajae tilakokoluokan biovoimalaitoksessa

Separointia voidaan käyttää hyväksi myös tilakokoluokan kuivamädättämölaitoksissa. Lietteestä erotellaan neste ja kuivajae erilleen separoimalla ja vain kuivajae mädätetään. Reaktorin koko pienenee huomattavasti ja prosessin hyotysuhde paranee, sillä lietteessä olevaan nestettä ei tarvitse lämmittää. Kuivamädätyksen korkean lämpötilan prosessi hygienisoi mädätteen ja sitä voidaan edelleen jalostaa esim. kuivikeseparaattorin avulla kuiviketta. Nesteosa, joka erotetaan ennen prosessia, toimii erinomaisesti esim. nurmien lannoituksessa. Maatila saisi biovoimalaitoksella separoinnin edut, lämpöä, sähköä ja kuivikkeen.

kuivikekompostorikuiviketta-parressa